torstai 6. lokakuuta 2011

Du räcker till, så var den du är

En ymmärrä miten oon niin väsynyt. Tää viikko lukiolla, ei oo ollu kun yks pitkä päivä vaan, ja oon ihan puolikuollut koulun jälkeen. Tänäänkin piti mennä salille tai liikkua edes johonkin, mutta ei kun lihaksia särkee eilisestä keilauksesta (en ees tienny että siitä on mahdollista saada kipeät lihakset) ja hyvä kun edes silmät pysyy auki. On se vaikeeta urheilla.














Ihana äiti osti mulle ihanat kengät.
Kuutsi oli meillä viimeyön, juteltiin koko ilta ruotsiksi, ei tullu kateltua kelloa ja nukuin huonosti kun se rohmusi peiton, ehkä siksikin väsyttää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti